2016

Siinähän ehti sitten vuosikin vaihtua... Itselläni oli vähän työkiireitä (tai lähinnä harrastus se on, käännän välillä tekstejä kun tulee kivoja tarjouksia, tämä oli vähän työläämpi kuin alun perin ajattelin) joten en ehtinyt blogia miettiä ollenkaan. Toisaalta en samasta syystä ehtinyt hevostenkaan kanssa niin touhuta. Siihen on tosin toinenkin syy, nimittäin maneesiin tuli vihdoin, muutaman vuoden odottelun jälkeen uusi pohja. :) Sen takia maneesi oli vajaan pari viikkoa pois käytöstä mikä hieman hankaloittaa tekemisiä, meillä kun ei voi tällä hetkellä ratsastaa missään muualla ja nuo miehet sitten juoksuttivat aamusta iltaan nuoria hevosiaan niin ettei sinnekään oikein mihinkään väliin sopinut. Mutta nyt on kyllä maneesissa erinomaiset olosuhteet. Itse ratsastan tosin mieluiten ulkona mutta kuitenkin vain silloin kun pohja on siellä sellainen että siitä selviää hengissä. Sääoloista riippuen maaliskuussakin on joskus voinut ihan hyvin ratsastaa nurmikentällä, toivotaan parasta.

Messut sujui ihan leppoisasti, ei ollut niin paljon hommia kuin viimeksi ja oli mukavaa seuraakin. Koiranäyttelyn jätin väliin koska onnistuin kuitenkin jotenkin sieltä saamaan flunssan ja olisi pitänyt aamuneljältä lähteä ajamaan, ei jotenkin yksi mahdollinen ruusuke tuntunut sitten niin tärkeältä.

Joulu sujui ihan rauhallisesti ja olin ollut oikein kiltistikin kai. Joulupäivänä ratsastin Anterolla ensimmäistä kertaa uudella maneesinpohjalla.

Kuvassa nyt tosin ei maneesi näy kuin ulkopuolelta. Muuten ollaan edetty Anteron kanssa ihan rauhallisesti, joulupäivän jälkeen seuraavan kerran ratsastin tänään, välissä ollaan juoksutettu pari kertaa. Ei siis kannata odottaa mitään huikeaa edistymistä koska ihan tarkoituksella en joka päivä siellä selässä keiku. Eipä meillä ole mihinkään kiirettä ja olen tutustunut niin moneen hevoseen jolta on heti nuorena selkä rikottu luultavasti liiallisella ratsastamisella (vaikka eihän sitä syytä jälkikäteen kukaan varmaksi voi sanoa) että sekin vähän jarruttaa. Koitetaan nyt vähän hankkia selkään lihaksia ennen kuin enemmän ratsastetaan, nyt meidän ratsastukset on vain lyhyitä pyrähydyksiä joissa palautetaan mieleen miten homma hoitui. Antero on tosin jälleen oppinut kaikki hommat hyvin nopeasti joten ihan mukavasti se treenimäärään nähden silti menee.

Lapsetkin saivat joulukorttikuvaan poseerata ponin kanssa.

Reilun parin viikon päästä lähdenkin Suomeen vähän lomailemaan ja koiraa treenaamaan, Antero ja varmaan Consenskin saavat kolmisen viikkoa ihan kokonaan lepoa ja pitää sitten katsella millaiset säät on tulossa, voi olla että Antero voi sitten lomailla enemmänkin siihen saakka että ulkona ratsastaminen sujuu.

Uudenvuodenyö tai oikeastaan pari päivää sitä ennen ja sen jälkeen on aina vähän jänniä aikoja, hevosia ei oikein voi pitää ulkona kuin ihan tuossa pihassa koska aina löytyy vatipäitä jotka heittelevät niitä raketeilla. Aattona meillä on aina melkoinen meteli koska koko naapurusto ampuu vissiin vuoden palkkansa tuossa tallin takana. Antero oli ylläri ylläri melkein ainoa hevonen jota ei pelottanut. Sitä vain hämmästytti sen molempien karsinanaapurien riehuminen. Consenskaan ei jostain syystä raketteja niin pelkää, kyllä sillä taas oli maha löysällä mutta muuten se on jo palautunut omaksi itsekseen. Joihinkin asioihin kun se reagoi aika voimakkaasti, ensimmäisen kilpailunsa jälkeen sai ähkyn joka piti leikata kahteen kertaan ja myöskin jokasyksyisen kyläjuhlan ja siihen liittyvän kulkueen (ihmisiä ja torvensoittoa, ei nyt mitään kaamean järisyttävää) aikana se pitää teljetä vahvojen ovien taakse ja seuraavaan kahteen viikkoon ei tarvitse kuvitella ratsastavansa koska se räjähtää taivaan tuuliin jos näkee varpusen. Vähän erikoinen luonne hänkin jossain tapauksissa.

Tänään satoi sitten ihan luntakin, toivottavasti sitä ei kovin kauaa olisi... En ole oikein talven ystävä ja lumi täällä meidän oloissa on erityisen ärsyttävää. Viime talvena ei tullut kertaakaan. Suomessa lumi on vielä ihan ok mutta täällä kun se on vain irtonaisena maan päällä niin se on kovin liukasta ja kastelee kaikki paikat, eikä meillä tietenkään ole hevosilla mitään hokkeja niin sellaisten tarhaaminen joilla on kengät on hieman hankalaa. Koirat kyllä tykkäsi mutta edes meidän lapset ei niin lumesta jaksa innostua.